Neiti Kevät

Kyllä se kevät on nyt vaan tullut. Kävin kahvittelemassa Sennin ja Sennin siskojen kanssa ja matkalla tuli ihan kuuma nahkatakissa. Kukat taitaa olla narsisseja, äiti varmaan on kateudesta vihree. Tuskin siellä meinaan on vielä ihan näin kauniissa kukassa mikään. Mikäs siinä, Raybanit naamalle ja kevätmusaa soimaan. Hyvää sunnuntaita!

Vikasta biisistä muuten creditit Life of Ryanille, josta mä tän joskus aikanaan bongasin. Kelpaa Ryanille ja kelpaa mulle. Nauttikaa nyt musa-sateesta, oisin voinu laittaa vielä moooonta muutakin biisiä!

Kitty Killer

Mä vietän taas villiä lauantai-iltaa lastenvahti hommissa täällä naapurissa. No ainakin lompakko kiittää, vaikka seuraelämä vähän kärsiikin. Vähän tuli taas shoppailtuakin, ihan vähän vaan. Ainon synttäreille piti saada uus mekko ja kengät ja kummatkin löyty. Sovittelin aikas monta mekko ja lopulta päädyin turvalliseen, hyvin iidamaiseen vaihtoehtoon eli tummansiniseen. Toivon että se nyt kelpaa sinne Lontoon vip-klubeille. Korkoja en kyllä laita jalkaan, balleriinoilla on päästävä sisään. Oon myös yrittäny metsästää perus mustia converseja koossa 4,5, mutta kukaan ei myy puolikokoja. Kaikkialta neuvottiin vaan ostamaan nettikaupasta. No muuten kyllä mutta ei sielläkään ole oikeeta kokoa. Miten vaikeeta on löytää yhet kengät?!? Amazonista sais, mutta ne kynii £8 toimituskulut. Pakko kai se on taipua.

Täällä on tullut kevät. Ainakin ekan kerran tänä vuonna, en tiiä minkälaista takatalvea täällä voi odottaa. Torstaina oli upee päivä, aurinko paisto ja oli lämmin. Tämä tietenkin tarkoitti sitä että britit luulee että kesä on täällä ja kaivaa sortsit ja t-paidat esiin. Näin useammankin henkilön näissä varusteissa, sandaalit vaan puuttu. Itse olen huomioinut lämpenimisen vaihtamalla villakangastakista nahkatakkiin. Pipo päässä vielä kuitenkin. Aino kerto että Lontoossa sai mennä jo balleriinoillakin, ehkä pian täälläkin?

Täällä tuntuu kaikkialla soivan Lana Del Rey. Tai sitten Gotye. En nyt osaa sanoa kuinka suosittuja nää on Suomessa, mutta veikkaisin että sielläkin on kuultu näitä? Lana voitti viime tiistaina Brits awardseissa vuoden ulkomaisen tulokkaan pystin ja kai ihan ansaitusti, sellanen hypetys on ollu tässä viime aikoina. Itse en hirveesti oo syttyny Lanalle. Kuuntelin koko levyn Spotifystä, mutta pakko sanoo ettei mikään biisi oikeen jääny mieleen. Paitsi Born to die ja Video Games jotka toimii kyllä. Ja se Gotye... Niiden biisi Somebody that I used to know on soinu meillä himassa aika ahkerasti, koska Erika rakastaa sitä. Thank god sen ihastukset menee ohi suht nopeaan, mä luulen että meillä kaikilla menis hermot siihen..

Luultavasti sanomattakin selvää, että au pairin työssä kuulee lasten suusta vaikka minkälaisia tarinoita. Viime aikoina oon kuullu aika hyviä läppiä ja pakko jakaa teidänkin kanssa pari. Joku aamu oltiin Erikan kanssa menossa kouluun ja nähtiin kissa autotiellä. Erika hihkaisi "Look, it's Kitty Killer!" Olin vähän hämmentynyt ja kyselin että mikä oli, siis onko sen kissan nimi oikeesti Kitty Killer? Tappaako se kissanpoikasia? Joo on sen nimi oikeesti Kitty Killer, mutta sen takia että se tappaa niin paljon lintuja yms. että sitä sanotaan tappajaks. Että näin meillä. Bella 4v kertoi muutama päivä sitten onnellisena kuinka hän tykkää dinosauruksista. Siinä sitten päiviteltiin, että harmi kun ovat jo kaikki päässeet kuolemaan eikä niitä pääse näkemään enään. Onneksi Bellalla oli ratkaisu tähän, hän pyytää Jumalaa tekemään lisää dinoja! Veti aika hiljaseks. Nathan sen sijaan äsken ennen nukkumaan menoa joi mukillisen vettä ja totesi sen jälkeen "Iida listen to this." Sheikkaa mahaansa. "I'm like a hot water bottle!". Kivasti lotisi, toivottavasti ei kastele sänkyään.

Tapasin pubin vessassa eilen yhden tytön. Olin siis ihan vessassavessassa ja joku alko mulle ulkopuolelta huhuilemaan. No aika nopeesti se tajus etten oo paikallinen ja sit perus "ai oot Suomesta, mä osaanki suomee". Sieltä tuli pitkä lause josta ymmärsin vaan muutaman sanan, jotain kipeenä olemisesta se yritti sanoa. Se halus sit vielä oppia miten sanotaan oma nimi ja ikä suomeks. Ja puhuttiin siitä kuinka nuorilta me molemmat näytetään. Häntä kuulemma usein luullaan 10vuotiaaks, ehkä lievää liioittelua. Ja lopuksi toivotti hyvää illan jatkoa ja toivottavasti nähdään uudestaan. Oppi se mun nimenkin. Oli aika randomi kohtaaminen.

Kuvituksena on mun ja Erikan askarteluhetken tuotoksia. Erika teki rannekorun ja mä leikin hamahelmillä.

Pancake day

Taas kirjotan vapisevin käsin, tällä kertaa zumban takia. Meidän zumba-ope on jonkin asteen sadisti, sellaset setit vedettiin tänään reisiä. En ehkä huomenna pääse rappusia ylös... Ja tietenkin oli nälkä zumbailun jälkeen ja käytiin lounaalla syömässä smoked salmon and cream cheese bagelit. Tulos taitaa siis lopulta olla plus miinus nolla.

Meillä on taas vähän vaihdettu ikkunoita parempiin. Tällä kertaa on vuorossa alakerran "olohuoneen" ikkunat. Kauhee pauke kuuluu, että kai ne jotain siellä aikaankin saavat. Eilen ukot saapu vaatimattomat 2,5h myöhässä... Mutta jospa ne sais homman valmiiks tänään, niin ei tartte kärsiä niistä enää huomenna.

Meidän letut ei ollu ihan näin hyvännäkösiä, mutta oli meillä sentään suklaakastiketta!

Tää uskonto-juttu on nyt auennu vähän enemmän. Tai niin mä luulen. Eilen vietettiin siis pancake-daytä ja syötiin lettuja ja valmistauduttiin Lenttiin (tuleepa taas hienosti taivutettua englanninkielisiä sanoja..). Onko niin että Suomessa laskiainen on vastaava, laskeudutaan paastoon? No tänään kuitenkin alkoi Lent eli paasto ja tänään ei saa syödä lihaa tai kalaa eikä mitään herkkuja. Kai sen pitäis periaatteessa jatkua pääsiäiseen asti, mutta ei meillä taida toimia ainakaan. Tein iltaruuaks sellasta tomaatti-papu-kasvis-mössöä/pataa eli ainakin tänään mennään sääntöjen mukaan. Nyt mun sormet haisee ihan valkosipulille, nam. Kaupassa muuten bongasin säilyketölkissä olevia uusia perunoita. On varmaan tosi raikkaita ja tuoreita. On kovin brittiläistä toi säilyketölkki ruoka. Viisikossakin ne käytti ihan tuhona säilykkeitä. Ja jotain lehmän kieltä.

Mä jatkan hiuskriiseilyäni ja kohta pianotunnille, jipii!

kuva weheartit.com

R.I.P Fred & Fiona

Tänä viikonloppuna on saatu huonoja uutisia. Erikan kalat Fred ja Fiona ovat siirtyneet autuaammille kala-apajille. Lauantai aamuna heräsin kamalaan huutoon ja itkuun ja suoraan sanottuna eka ajatus oli että "mitä helvettiä se lapsi nyt itkee??". No Fiona oli löytynyt kellumasta akvaarion pinnalta. Itku oli siis ihan ymmärrettävää. Ja tänä aamuna löytyi Fred. Mä kävin vielä yöllä kotiin tullessa tarkistamassa onko Fred vielä elossa (olin huolissani aamu-unistani...) ja siellähän se polskutteli iloisesti. Toisin oli aamulla...

Fred ja Fiona vielä kun kaikki oli hyvin.

Mitäs muuta tässä onkaan tapahtunut maanantain jälkeen? Me ollaan vietetty half termiä eli hiihtolomaa. Ollaan Jon kanssa siivottu koko talo ja muuten vaan hengailtu eli paljon rennompaa kun alunperin luulin. Torstaina käytiin sellasessa Pancake dayssä Hoylaken kirkolla. Äiti, kummitäti ja muut uskonnolliset kasvattajani varmaan häpeävät taas, mutta mulla ei oo mitään aavistusta mitä me siellä juhlistettiin. Sen verran ymmärsin että Jeesus meni aavikolle valmistautumaan johonkin. Lapset yritti koko ajan ehdottaa että se meni kuolemaan, mutta pastori Buddy ystävällisesti kertoi että ei ihan vielä ;D Käytännössä Pancake day tarkoitti sitä, että kirkossa oli pieniä askartelu pisteitä, joissa n.80 lasta sitten vipelsi. Menin siis auttamaan Jota ja meidän pisteessä sai värittää kuvia ja liimata niihin silkkipaperin paloja. Easy as pie niinku täällä sanotaan. Muissa pisteissä sai mm. koristella muffinsseja ja keksejä, istuttaa siemeniä, tehdä jätskiä, tehdä käsikoruja ymym. Ja tietenkin oli pancake tarjoilu. Ikäluokka kerrallaan kutsuttiin keittiöön syömään ja odotin innolla millon kuulutettais "If you are 22 you can now come to the kitchen and have your pancake!". Sitä kuulutusta ei ikinä tullu.

Perjantai iltana käytiin istuskelemassa Wetherspoonissa ja Iweta tapas tsekkiläisen pojan. Oli kuulemma ihan kiva päästä puhumaan omalla kielellä pitkästä aikaa. Kohta se Sennikin lähtee ja sit ei mullakaan oo enää suomalaista juttukaveria :( Paitsi Erika ja Pasi mutta niitä ei lasketa. Oon ollu tässä asiassa kyllä siinä mielessä onnellisessa asemassa, kun mulla kuitenkin on joku saman kielinen kielinen. Suurimmalla osalla ei ole kuitenkaan ketään.

Lauantaina käytiin Liverpoolissa ostamassa Iwetalle uudet kengät. Tässä kohtaa tuli taas ilmi kuinka erilaisia me ollaan, Iweta oli meinaan kävelly viimeset pari viikkoa rikkinäisissä kengissä. Saappaista oli vetskari rikki ja Iweta oli käytänny sellasta vähintäänkin mielenkiintosta naruviritelmää niissä. Itse olisin varmaan jo heittäny saappaat mäkeen siinä vaiheessa (ainakin jos omat kikat ei riitä korjaukseen ja kengät on vanhat) ja olisin käyttänyt joitain toisia kenkiäni. Iwetalla on täällä kahdet kengät ja nyt toiset niistä meni rikki (vrt. mulla on kai 10 kengät täällä...) No mutta saatiin uudet kengät ja vaikka kuinka yritin tarjota sellasia ihan kivoja Niken kenkiä, Iweta päätti kuitenkin ottaa sellaset Puman sämpyläkengät. Sellaset mitä teinit käytti kun mä olin teini, tosin sillon ne piti olla Lacostet. Kai sellasia vieläkin jääkiekkoilijat käyttää. Sarjassamme itse en ikinä käyttäisi.

Lauantai illaksi suunnattiin takaisin Liverpooliin ja käytiin taas intialaisessa syömässä. Me oltiin varattu pöytä italialaisesta ravintolasta, mutta porukan italialaisvahvistukset sano että ei todellakaan mennä italialaiseen. Joten päädyttiin sinne intialaiseen ja täytyy sanoa että kyllä West Kirbystä saa parempaa intialaista. Ruuassa ei oikein tuntunu olevan makua ja se maailman paras kookos-naanleipä ei ollu yhtä hyvää ku koti-intialaisessa. Siinä syödessä alko myös järkyttävä räntä-ja raekuuro. Jälleen kerran Italia-Espanja-akseli oli paniikissa ja minä yritin rauhotella ettei tollaset kuurot ikinä kauaa kestä. Eikä kestänykkään. Ihmeteltiin myös sitä, että Suomessa on kaksi virallista kieltä (nyt kun tarkemmin mietin asiaa niin niitähän taitaa olla kolme, eikö saamekin ole virallinen kieli?) ja vertailtiin ajokortteja. Suomen ajokortit on muuten kaikista vakuuttavimman näköset, Italia tulee kakkosena ja Ranskassa on sellaset laminoidut pahviläpyskät.

Yöbussista tällänen Kesäkaverit-inspiroitunut otos

Ruuan jälkeen jatkettiin Heebie Jeebies baariin, jossa musiikki oli aivan liian kovalla. Se ei ollu sellanen tanssipaikka, vaan enemmänki hengailupaikka, mutta musa oli niin kovalla että korviin sattu. Ja jouduin juomaan bisseä (nyt voi piirtää sen viivan seinään). Ei sellasessa paikassa pysty huutamaan baarimikolle mitään muuta kun Corona please, ei siinä aleta kysymään päärynäsiidereistä. Loppujen lopuksi sain Solin ja täytyy sanoa ettei se nyt ihan kamalaa ollu, siihen sai kuitekin limen mukaan. Jatkettiin vielä toiseen paikkaan, Alma de Cubaan. Oon ehkä kertonu siitä joskus, se on se paikka joka on rakennettu vanhaan kirkkoon. Alttarin paikalla oli dj ja tanssialue ja siinä pöydällä tanssi sambakarnevaali tyttö vihreissä höyhenissä. Musiikki oli tällä kertaa ihan huippua ja tanssittiinkin siinä sitten pitkä tovi. Tultiin lopulta yöbussilla kotiin ja matka meni yllättävän nopeesti, vaan joku 35min eli sama ku junalla olis menny. Kotona olin joskus kolmen jälkeen ja kävin tosiaan tarkistamassa Fredin kunnon sillon.

Lottosko kukaan? Voititteko mitään? Ei ainakaan musta tullu miljonääriä, kai se on vaan töitä jatkettava. Ja maanantai aamunahan ne jatkuu, herätys 6.35. En malta odottaa...

Sportic, sportic

Oon juuri palannut pilateksesta ja nyt suihkun ja ruuan jälkeen onkin sitten tärisevin käsin kiva kirjoittaa tänne. Siis oikeesti, mun käsivarret kramppaa.

Saatiin tänään järjestettyä mulle jäsenyys tohon Concourselle. Eli nyt pääsen vapaasti käymään salilla, tunneilla ja uimassa. Käytännössä taidan kuitenkin käydä vain tunneilla. Maksaa £28,50 kuussa ja laskeskelin että kun pari kertaa viikossa käyn, niin se tulee halvemmaksi kuin kertamaksut. Ainoa ongelma oli vaan se, että kortin maksamiseen tarvitaan englantilainen pankkitili jota mulla ei tietenkään ole. Onneks Jo lupas kuitenkin maksaa sen mulle sen pankkitililtä ja vähentää sitten aina mun palkasta.

Korttiin otettiin oikein kuvakin. Viihdyttäkää itseänne ja katsokaa. Aika jäätävä, eikö? Eikä tosta oikein ees saa mitään selvää. Kuva otettiin web-kameralla lasin läpi että ei mikään ihmekään että on hieman sumuinen...

Viime viikolla käytiin zumbailemassa ja täytyy sanoa että jäin koukkuun! Koko aikaa en osannu tehdä askelia niinku ois pitäny, mutta se ei haitannu. Tärkeintä oli että sheikkas ees jotenkin. Ja minähän sheikkasin. Heti tokan biisin jälkeen luulin kuolevani (se oli joku käsien himotreeni...), mutta jotenkin sitä kokos ittensä ja jakso koko tunnin. Tunnin jälkeen käytiin suihkussa ja se olikin taas vähän erilaista kuin Suomessa. Sen sijaan että olis ollu normaali pukkari ja suihkutilat, olikin jokaiselle sellanen oma koppi missä oli suihku. Vähän sellanen vessakopin tapainen koppero, missä oli erikseen pukeutumispääty ja suihku toisessa päässä. Toimihan se homma noinkin, eikä näiltä briteiltä muuta voinut odottaakaan.

Sellasta tänään, historiallisen liikunnallista eikö?

Välikuolema

No niin nyt on taas sairastettu. Oksennustauti tällä kertaa. Torstai-perjantai välisenä yönä se alkoi ja oli meinaan aikas aggressiivinen. Kauniisti sanottuna kaikki tuli ulos ja vielä vähän päälle. Nyt on lauantai-ilta enkä vieläkään oo syöny kunnon ruokaa. Ei vaan pysty. Vaaka sanoo että pari kiloa on painoakin lähtenyt. Tiiättekö sen fiiliksen, kun on oksentanu jonkun ruuan eikä enää koskaan haluu syödä sitä uudestaan? No me syötiin torstaina hamppareita. Never again. Tarkemmin sanottuna voi olla etten lihaa syö taas hetkeen.

Sanomattakin selvää, että perjantai meni lähinnä kuollessa ja nukkuessa. Kaikki kivat kahvitapaamiset sun muut oli peruttava, enkä päässy ees viemään äitin synttärikorttia postiin! Postitin sen tänään, mutta ei se taida ehtiä ajoissa perille. Ainakin on hyvä syy myöhästymiselle. Tänään pääsin kuitenkin jo ulos ja käytiin kahvittelemassa. Mikään ei paranna oloa kuin kaakao, tällä kertaa Starbucksin.

Nyt alan huomata syömättömyyden sivuvaikutuksen eli päänsäryn. Oksentaessakin nousi selkeesti kuume, mutta en uskaltanu tyhjään vatsaan ottaa särkkäriä. Jotenkin musta on tullu vähän Cristi tän asian kanssa eli vainoharhaisesti pelkään sivuvaikutuksia ja oon varma että saan vatsahaavan jos syön sen särkkärin tyhjään vatsaan...

Jos nyt muustakin höpisisin kuin mun vatsan toimivuudesta... Erikalta on lähdössä hammas. Tarkemmin sanottuna kolme hammasta heiluu ja torstaina suklaata syödessä yks niistä heilahti aika paljon ja lapsi huusi kuin sika. Suu täynnä suklaata, sylkeä ja verta (nam) se juoksee mun luo ja yrittää kiljumisen ja itkun seasta kertoa mitä tapahtuu. Eka näin vaan veren sormessa ja luulin että se on vaan jouku haava. No sitten kun lapsi hieman rauhottui ja sai sanotuksi että on hammas kyseessä, Pasi alko pelotella sitä hampaan pois vetämisellä, huuto alkoi taas. Ja se huuto jatkui loppuillan. Ette uskokaan minkälaista ääntä voi 8 vuotiaasta lähteä...

Taidan vaihtaa blogin kuvaukseksi säästä valittamisen ja sairaskertomukset.


Ps. 11 miljoonaa lotossa! Iskä voitko laittaa mullekin yhen rivin?

Street art

Täällä ollessa oon jotenkin kuvaillu (ja kiinnittäny huomiota) kaikenlaista katutaidetta. Täältä löytyy mun mielestä paljon kivoja julisteita, graffiteja ja ihan mainoksiakin. Henk.koht. oon sitä mieltä että tälläset jutut vaan kuuluu katukuvaan, eikä ne mua häiritse päinvastoin! Osan näistä kuvista oon jo näyttänytkin täällä, mutta tässä tällänen kooste mun lemppareista. Kuvat on Liverpool-Manchester-West Kirby-akselilta ja otettu joko kameralla tai iPhonella.

@§%&%#

Sarjassamme vihaan englantia ja tätä pirun taloa-päivä. Lyhyesti sanottuna kaikki on menny persiilleen tänään ja Erika on vaihteeks ollu maailman suurin idiootti. Piloille hemmoteltu kakara. Noin, sainhan sanottua sensuroidusti sen mitä oon ajatellu tässä kohta kolme päivää. Kun vaan kuulisitte minkälaista settiä sen lapsen suusta välillä tulee... Ei oo mikään enkeli koko aikaa...

Ens viikolla on tosiaan se half term ja jos haluan saada palkkaa, niin mun pitää tehdä iso siivous (tiedä mitä sekin sitten pitää sisällään...) ja ruokaa pakkaseen. Ei nappais niinku yhtään, vaan todellakin mielummin laiskottelisin koko viikon, mutta en mä kai kehtaa sellasta tehä.

Tänään oli Jon synttärit ja eilen tehtiin Erikan kanssa lahja. Me askarreltiin tollanen läppärilaukku/suoja. Mä tein itse suojan ja Erika leikkas huovasta kuvioita ja ompeli ne kiinni. Siitä tuli ihan kivan näkönen, eikä tosiaan tarvinnu ku käsinompelua eli onnistuisi varmaan nuorempienkin lasten kanssa. Itsehän voisin päivät pitkät vaan askarrella huopajuttuja jos se vaan olisi mahdollista.

Joo eipä tästä nyt tän hedelmällisempää tekstiä saa. Nyt jo oon sen verran monesti poistanu ja kirjottanu uudestaan että parempi nyt vaan julkasta tää. Jos oisin Suomessa, niin laittaisin tän fiiliksen auringon puutteeseen, mutta siitä ei nyt taida olla kyse. Oli kyse mistä hyvänsä, toivottavasti menee pian ohi.

Ja mä haluun rahkaa! Ja laskiaispullia ja Runebergin torttuja eli ruunareita. Ja mustikoita. Ja smoothieita aamupalaks. Ja Äitin makaroonilaatikkoa. t. Iida 5vee

"I'm still waiting for the snow to fall"

Voiko olla mahdollista, että koko muu Eurooppa on täynnä lunta ja pakkasta, mutta meillä täällä paistaa aurinko eikä lumesta oo tietoakaan!?! No okei, kyllä eilen sato jotain rännän tapasta, mutta ei lunta kuitenkaan. Ainokin pääsi kotiin ja oli matkalla nähny lunta. Kuvista päätelleen siellä Lontoon päässä olikin sitten vähän enemmän sitä lunta odottamassa. Eli aika hyvin olen asuinpaikkani valinnut, ainakin tällä hetkellä. Jokohan kaikki on tajunnu kuinka paljon mä en kaipaa lunta?

Aino siis oli vierailulla pari päivää. Keskiviikkona saapui ja voitti heti Erikan puolelleen hienoilla tanssitaidoillaan. Ne kaks tangos koko ajan! Torstai vietettiin Liverpoolissa shoppaillen. Kai meillä oli tarkotus käydä jossain nähtävyyksissäkin, mutta jotenkin se vaan jäi. Ensi kerralla sitten. Perjantaina päästiin aika myöhään liikkeelle ja käytiin Chesterissä. Oli ihan hieno päivä kävelylle, vaikka oli aikas kirpakka ilma niin aurinko kuitenkin paisto ja lämmitti. Käytiin katsastamassa Chesterin roomalainen amfiteatteri (Aino luuli että mä sanoin raumalainen ja ihmetteli hetken..) ja joku kirkko.

Illaksi suunnattiin sit taas Liverpooliin syömään ja leffaan. Käytiin taas Nandosissa ja syötiin taas sama annos, tällä kertaa kuitenkin hirmuhyvän valkosipulileivän kanssa. Namnam. Täytyykin muistaa vielä googletella tota Nandosia tai lähinnä sitä miten ne kohtelee kanojaan, että voiko sielläylipäätäänsä käydä hyvällä omallatunnolla. KFCssä ei oikein voi käydä sen takia. Ruuan ja leffan välissä oli hetki aikaa niin ooteltiin siinä Odeonin aulassa ja yritin olla hyvä bloggari ja ottaa jotain kuvia. Tulokset puhuvat puolestaan Katsastettiin siis George Clooneyn uusin The Descendants (tää saattaa olla eri nimellä Suomessa?), joka on viiden Oscarin ehdokas. Eikä oikein sytyttäny kumpaakaan meistä. Ihan jees, mutta ei mitenkään tajuntaa räjäyttävä, vaikka tätä onkin kehuttu Georgen parhaaksi roolisuoritukseksi ikinä.

Lauantaina oli tarkoitus vähän kiertää tota West Kirbyn rantaa ja Marina Lakea, mutta sää oli mitä oli, niin jätettiin välistä. Sen sijaan suunnattiin Liverpooliin lounaalle ja sit Ainon junalle. Lounaalla käytiin mun kantiksessa Hole in the Wall-nimisessä mestassa. En muista oonko koskaan kertonu siitä, mutta se on sellanen kahvila/ruokapaikka, josta saa erittäin hyvällä hinta/laatu-suhteella ruokaa. Ja aika perus britti safkaa vielä, aamupalaa ja sandwichejä. Me syötiin sandwich+salaatti-kombot ja makso n.£4. Niillä on jonkun mittapuun mukaan Liverpoolin paras aamupala jota tarjoillaan ihan koko päivän ajan. Itse olen testannut aamupalasta vegeversion, joka oli kyllä kaikessa rasvaisuudessaan hyvää, mutta en vois ikinä kuvitellä vetäväni sellasta aamulla! Tarjoilu on paikassa vähän mitä sattuu ja pitää kuunnella tarkkaan mitä ne sulle siellä sanoo että osaa vastata oikein. Niillä on meinaan hyvin Liverpoolimaiseen tapaan aikamoinen aksentti. 

Lauantai jatku sitten Camillen synttäreiden merkeissä. Oli tarkoitus lähteä juhlimaan Liverpooliin, mutta  ei oltu ihan varmoja junien/bussien liikkuvuudesta kun oli luvattu sitä lunta, niin jäimme West Kirbyyn. Menihän se ilta täälläkin, käytiin taas intialaisessa ja sitten Slinkysissä. Ja sit kotiin lämpimään peiton alle :D 

Birthday girl!

Voin myös iloksenne ilmoittaa, että olemme saaneet perheenlisäystä. Erikan kalat ovat saapuneet. Alunperin oli tarkoitus hankkia kaksi kultakalaa, mutta jossain tässä matkan varrella kultakalat oli muuttunu sellasiks säälittäviks mini-sinteiksi. Siis sellasiks n.kaks senttii pitkiks pikkukaloiks. Niillä on nimetkin, tottakai, mutta unohdin ne jo...

Kalat ja onnellinen omistaja.

Muuten sunnuntai on mennyt jokseenkin normaaleissa masennus-fiiliksissä. Mikä siinä onkin että sunnuntait on aina ihan tyhmiä? Väsyttää, mutta silti haluis tehä jotain eikä ikinä keksi mitä se jotain olis. Eli päädyn aina dataamaan peiton alla koko päiväks ja poistun huoneestani vain syömään. Ens viikolla käyn varmaan hankkimassa sellasen kausikortin jumppiin, niin voisin sit sunnuntaisin käydä vähän zumbaamassa tai pilateksessa. Ja jahka ilmat lämpenee, niin voidaan alottaa taas sunnuntai lenkit Sennin kanssa. 

Vielä viikko koulua ja töitä, ja sit on half term eli hiihtoloma! Mitäköhän tekemistä keksisin itselleni viikoks? Kaikki muut on töissä ja vain minä lomailen...