Hiekkaa varpuleissa

Hellurei! Viikonloppuna oli taas vaihteeks vähän elämää mistä voi täällä kertoilla. Tällä viikolla on säät helliny, meillä on viikossa tullu melkeen kesä! Ainakin suomalaiselle se +20 on jo kesä. Ja se että voi rannalla kävellä paljain varpain. Sanoin tän jo facebookissa, mutta toistetaan vielä täällä: Hukkukaa lumikasoihinne!! Tosin ei kauheesti kantsis lällätellä, sillä itsekin olen sinne talven ihmemaahan saapumassa perjantaina. Lupaan yrittää tuoda mukanani tän auringon.

Äitinsä tytär, eikö? pelottavaa.. 

Perjantaina sain kutsun yökylään Noemin luo. Matkattiin siis Birkenheadiin Sennin kanssa ja hetki palloiltiin ostarilla etsien Asdaa. Lopulta se olikin ihan siinä kulman takana, onneks ei kysytty neuvoo... Ruokaostosten lisäks ostin uikkarit. Vesijumppaa varten kaipasin jotain vähän "tukevampaa" kun bikiineillä se meno oli välillä vähän hataraa. Löysin kivan mustan uikkarin valkosilla pilkuilla ja sen kanssa olen nyt valmis valloittamaan altaan. Piti muuten ottaa aika iso koko, nimittäin uk16/eur44!! Jostain syystä se oli pienin koko jonka sain vedettyä lantiosta ylöspäin. En tiiä mille lapsille ne on kaavotettu, mutta ei kukaan aikuinen niihin voi mahtua!! Ei mulla nyt loppujen lopuks niin iso ahteri ole!

Nää on mun hiekka-varpulaiset!

Noemilla tehtiin sit ruokaa ja juoruttiin niin pitkään että meinasin nukahtaa pöytään. Syytän allergialääkkeitä, enkä suinkaan sitä että olisin vanha.. Allergialääkkeet muuten ei sovi ollenkaan mulle, nukahtelen niitten takia kokoajan. Esim. Erikan pianotunnilla (miten siinä melussa voi edes nukkua?), kesken Angry Birdsin pelaamisen ja tietty klassinen telkkarin eteen nukahtaminen. Jo on ollu kans tosi väsyny tän viikon ja ollaanki kaikki menty nukkumaan tyyliin kasilta...

Lauantaina oli niin nätti ilma, että päätettiin lähteä vihdoin käymään New Brightonissa. Se on West Kirbyn tyylinen rantakaupunki/kylä. Joku setä joskus aikoja sitten halusi rakentaa siitä Brightonin tapaisen lomakohteen (hence the name New Brighton..) ja kyllä se kiva paikka olikin. Tuntu että koko Wirral ja pari muutakin oli tullu sinne. Se onkin kovin brittiläistä, että heti ku säät on hyvät niin sortsit ja t-paidat vaan esiin ja rannalle. Haettiin vähän kaupasta salaattia ja syötiin ulkona (mä pelkäsin niitä lokkeja koko ajan). Ja sit käveltiin rannalla ja Marine Laken ympäri. Täytyy sanoa, että meidän tekojärvi on paljon isompi ja hienompi. Meillä ei kuitenkaan oo sellasta linnotusta mitä New Brightonissa oli. Se on kuulemma ollu suuressa osassa Liverpoolin sataman puolustuksessa Napoleonista maailmansotiin. Että näin.

Illalla käytiin syömässä italialaista, mutta siitä seuraavalla kerralla! Vi ses!

Same old, same old

On niiin tylsääää. Ei taaskaan oo tapahtunu mitään jännää (paitsi Lontoon reissu) eikä säästä jaksa aina valittaa. Tai en koe sitä kauhean kiinnostavaksi bloggaamiseksi. Kaiken lisäksi kone yrittää taas kuolla. Poistin 850 kuvaa kun käynnistyslevy oli täynnä ja kone tilttasi. Jos tää nyt hetken vielä jaksaisi. Elämän tylsyydestä kertoo ehkä se, että päivieni kohokohtia on koirankakan ihmettely koulumatkalla (siis sitä on yks mäki täynnä ja sitä tuntuu vain tulevan lisää. en ole ainoa joka tätä päivittelee..) ja Iwetan lähteekösevaieiköselähe-huopaaminen (ei lähe ku vasta kesällä dääm.)

Kaiken tämän tylsyyden, surkeuden ja kylmyyden keskellä tapahtui kuitenkin jotain yllättävää. Sain linnunkakat päähäni. Oi kyllä, suoraan silkkisiin kutreihini läsähti pommi. Olin kävelemässä rauhassa kotia kohti, minding my own business ja sitten siinä postin kulmalla jouduin uhriksi. Sain onneksi hillittyä sen verran itteni etten alkanu esim. kiljumaan siinä heti, vaan purin hammasta ja pikakävelin kotiin. Kotona sitten suoraan suihkuun, iltaruuan laitto sai siinä vaiheessa odottaa. Tulikuumalla (tai niin kuumalla ku nahka kesti) vedellä ja runsaalla shampoolla sitten hinkkasin päätäni pitkän tovin. Ja sit alkokin jo lintujen joukkomurhan suunnittelu. Tää tapahtuma ei yhtään hillinny mun kasvavaa pulu-pelkoani...

No mutta siis, kävin Lontoossa taasen. Ainolla oli synttärit ja niitä piti sitten mennä juhlistamaan. Torstai iltana lähdin ja hihkuin riemusta kun tiesin viettäväni melkein kolme tuntia lämpöisissä junissa! Lontoossa oli ollu kovinkin lämmintä viime päivät, mutta tietenkin kun minä saavun paikalle, onkin kylmä ja sataa vettä. Ainon lukaalissa mua odotti ilmapatja, jolla suostuinkin nukkumaan ekat kaks yötä. Perjantaina käytiin vähän shoppailemassa kun tarvittiin kummatkin lisäyksiä asuihin iltaa varten. Tai no Aino tais tarvita koko asun. Kaikkee kivaa löytykin ja minäpä ostaa päräytin korkkarit! Elämäni kolmannet sellaiset, ihan liian kalliit, mutta niin ihanat! Kaupassa niillä kävely tuntui vielä inhimilliseltä ja kuvittelin kovin varpaiden turtuvan kipuun. Myöhemmin illalla sain todeta että näin ei sit ihan käynykkään.. Illalla suunnattiin muutaman Ainon kaverin kanssa Movida-klubille. Googlettelin vähän tota, ja siellä on bilettäny jalkapalloilijoita, Jay-Z, Paris Hilton ja Kate Moss. Ihan vain muutamia mainitakseni. En nyt ala iltaa sen enempää ruotimaan, oli kamalin ilta ikinä. Voin rehellisesti sanoa, että mulla on ollu hauskempaa jopa Seukassa (oikeestaan missä tahansa muualla), mutta tulihan koettua eikä todella tarvii mennä uudestaan. Jos jotain hyvää pitää illasta hakea, niin pääsin sellasen perinteisen taksin kyytiin kotimatkalla.

Hugo Hogs

Lauantaina päästiin aika myöhään liikkeelle ja päädyttiin sit katsastaan Museum of London. Oli uusi tuttavuus mulle ja tykkäsin kyllä. Historiafriikki hyrisi taas onnesta siellä roomalaisten mosaiikkeja hipelöidessään. Eksyttiin myös itäiseen Westfieldiin shoppailemaan (taas). Ostin mm. mummoneuletakin ja raitapaidan. Käytiin syömässä T.G.I. Fridaysissa, joka oli ihan kiva paikka. Ehkä vähän sellanen ketjupaikka, mutta ranskikset oli hyviä samoin jälkkäri jäätelö browniepaloilla ja poppareilla. Illalla olikin sitten kotibileet Ainon flatin keittiössä. Aino heitti itse villejä veikkauksia siitä tuleeko security käymään ennen vai jälkeen puolen yön. No ne tuli vasta puolen yön jälkeen. Bileet kuitenkin jatku,  juotiin venäläisten kanssa tequilaa ja juoruttiin muista suomeks nurkassa. Aino ehti olla djnäkin.

Oli siellä oikeitakin kalkkunoita, mutta niistä ei oo kuvaa.

Sunnuntaina pienen krapulan kanssa käytiin kattomassa elukoita jossain puistossa. Elukat haisi pahalle, mutta oli aika söpöjä. Varsinki toi yks lammas joka oikeesti poseeras mulle. Ja yks lammas näytti vähän Late Lampaalta. Sit haettiin mun kamat ja käytiin vielä keskustassa kahveella sellasessa superhalvassa, turkkilaisessa kahvilassa. Meijän kakut, kahvi ja pirtelö makso n. £11. Ei paha hinta paikalle joka sijaitsee Piccadilly Circuksella. Sit vaaputtiin Eustonille ja lähin eväiden kanssa kohti Liverpoolia. Sain onneks taas istuu yksin ja sain vähän torkuttuakin.

Ainolta aika säälittävä suoritus.

Maanataina oli niin väsynyt, että nukuin pommiin ja sen takia koko päivä olikin vähän tahmee. En jaksanu lähtee ees pilatekseen. Ja ilokseni myös allergia kausi on alkanu. Nenää kutittaa kamalasti (tekis mieli vaan kaivaa nenää kokoajan) ja silmät vuotaa. Haen tänään vähän lääkkeitä, niin josko sitten helpottais.

Cherry blossoms

Täällä päässä on vietetty aikas tylsää elämää. Maanantaina pilatesta, mutta ei sitten oikeen muuta. Poliiseja oon taas katellu innoissani ja kävin jopa lukemassa niitä päivittäistiedotteita netistä. Poliiseilla on huumori hallussa, täytyy myöntää ;) Suomalaisesta telkkarista puheenollen, mites Idols? Onks hyvä tällä kertaa? Onks ennakkosuosikkeja tai shokkipaljastuksia? Ennen oon aina enemmän tai vähemmän seurannu Idolssia, mutta kun maikkarin katsomo ei oikeen pelaa, niin en oo nyt sit nähny mitään.

Bongasin koulumatkalla hautausmaalta kukkia puissa. Ne näyttää vähän kirsikkapuun kukilta, mutta ei kai nyt sentään? Eiks ne Japanissakin kuki vasta myöhemmin keväällä? Joka tapauksessa ovat vaaleanpunasia ja aika söpöjä.

Bongaa Erika :D

Hei enää reilu kolme viikkoo niin tuun Suomeen vierailulle! Wo-hoo! Mitä sinne kuuluu? Onko muita kun idols juoruja?

"You can take a boy out of Liverpool, but you can never take Liverpool out of the boy."

Meillä on ollu taas Jon vanhemmat kylässä. Ne soitti keskiviikkona ja ilmoitti tulevansa torstaina. Tällänen ex temporee reissu siis. Ja tämä tarkotti myös sitä, että jouduin luopumaan mun extrapeitosta muutamaks yöks. Oon kyllä selvinny yllättävän hyvin ilmankin.

Tässä kohtaa yritettiin löytää myöhässä tullut Noemi. Vittoria päätti huudella sen nimeä.

Puvuista ei harmi vaan saanu parempaa kuvaa.

Torstaina käytiin Carmenin, Camillen ja Sennin kanssa pelaamassa sulkkista. Ei laskettu pisteitä tai mitään, pelattiin vaan sillai Suomi-Espanja/Ranska maaottelu tyyliin. Mä annoin kaikkeni, ja otinki sulkaa kiinni mm. otsallani ja vasemmalla etuhampaallani. Oli muuten hieman kipeenä oikee käsi pelin jälkeen, täytyis ehkä kokeilla myös vasurilla pelaamista.

Mun runo. Joko nyt uskotte etten oikeen pärjänny äikässä?

Urheilu jatku perjantaina kun käytiin Camillen kanssa vesijumpassa. Kyllä, vesijumpassa. Siellä oli joukko mummoja ja pari pappaa ja sit me. Tää oli jo toinen kerta ku käydään ja ne mummot on aina niin ystävällisiä. Antavat kauheesti vinkkejä ja kertovat miten kantsii liikkeitä tehdä. Ja tunnin loputtua kyselee tykättiinkö. Yks mummeli jopa kyseli mun tatuoinnista. Vesijumppa on kivaa tasapainoo zumballe yms. kun siinä voi vaan lillua vedessä ja tehdä rankkojakin liikkeitä tajuamattaan. Asuvalinta on vaan vähän hankala, ku mulla on vaan yhdet bikinit täällä eikä ne oo ehkä tarkotettu sellaseen polskutteluun. Tähän asti on kuitenki selvitty ilman vilauttelua. Mummojen vinkeistä viisastutteina laitettiin viimeks sukat jalkaan altaaseen mennessä. Antaa meinaan paljon paremman pidon verrattuna paljaaseen jalkaan. Tän jumpan jälkeen oon aina ihan poikki, ja viimekskin taisin ottaa myöhemmin ihan päikkäritkin.

Perjantai-iltana katteltiin meillä Bridesmaids-leffa. Olin halunnu nähdä sen jo pitempään ja nyt oli sen vuoro. Oli vähän erilainen mitä odotin, mutta ajoi asiansa. Myöhemmin pubissa selvisi Noemin salaperäinen formula fanitus ja Ivetan Kimi Räikkös-ihastus. En ihan odottanu näitä kummaltakaan, mutta mikäs siinä.

Lauantai aamulle olin varannu ajan kampaajalle. Kävin perjantaina kysymässä tosta meitä lähinnä olevasta kampaajasta saisko mahd.nop. aikaa ja yhdeksältä sit pääsin istumaan kampaajan tuoliin. Rastat ovat siis poissa monestakin eri syystä, pääasiassa siks ettei ne oikeen asettunu yhtä hyvin ku viimeks. Oon ollu viimeks 5 vuotta sit kampaajalla ja tässä välissä Cristi on leikannu mun hiukset. Hyvin onkin leikannu, mutta ei se oo ihan sama asia. Nyt pääsin meinaan myös hiustenpesuun. Oli aivan ihanaa ja meinasin nukahtaa siihen altaalle. Pysyin jotenkin tolkuissani ja sain selitettyä kampaajalle mitä halusin ja päädyttiin  tälläseen vähän pitempään polkkaan ilman kerroksia. On kuulemma helpompi laittaa aamuisin, se nähdään sitten huomenna. Oon nyt vielä vähän kahdenvailla, onko tää hyvä vai ei, ehkä sekin selviää huomenna. On jotenki vaan tylsemmän näkönen ku ennen. Hiustahan se vaan on ja kasvaa takasinkin, no worries.

Lauantaina lähdettiin käymään Museum of Liverpoolissa. Aamupäivällä aurinko paisto ja oli tosi nättiä, ja yhtäkkiä alko sataan. Perus Englanti-sää siis. Päästiin kuitenkin sisään turvaan sateelta ja siellä vietettiinkin pari tuntia. Museo oli jaettu eri osastoihin, joissa käsiteltiin Liverpoolin historiaa eri kulmista. Mun suosikit oli musiikkiosasto ja sit semmonen osasto joka kerto liverpoolilaisista ihmisistä. Siis ihan normaaleista ihmisistä, scousereista. Musiikki osastolla oli tietty Beatlesia, mutta paljon muutakin. Liverpoolista tai lähialueelta on lähtöisin paljon muitakin klassikkobändejä Atomic Kittenistä Echo and the Bunnymeniin. Ja kyllä, Atomic Kittenkin on oman genrensä klassikko, eikö? Museon seinät oli täynnä quoteja/lainauksia ja niitä kuvailin ihan intopinkeenä. Jotenkin koko museokäynnin jälkeen olin kauheen ylpee Liverpoolista ja tyytyväinen siihen että asun täällä, enkä Lontoossa. Ei Lontoossa oo mitään vikaa, päinvastoin. Tuntuu vaan että Liverpoolilla on vähän enemmän persoonaa. Suosittelen kaikille lämpimästi Liverpoolissa käymistä, täällä on vaikka mitä nähtävää!

Mun minikäsi.

Jäätiin sit vielä illaks syömään ja leffaan. Käytiin vaihteeks nuudeleilla sellasessa pikanuudeli paikassa. Nuudelipaikassa oli myös yksi näistä Liverpoolin persoonista, tälläsiä leidejä täällä kulkee lauantaisin. Rullat päässä kokopäivän niin on sitten kivat kiharat illalle. Ja rusketus on myös tosi aito, eikö? Leffana oli tällä kertaa The Best Exotic Marigold Hotel ja oli muuten tosi hyvä! Huumori oli aika brittiläistä, mutta uppos kyllä meihin kaikkiin ja naurettiin monta kertaa ihan kunnolla. Enempää paljastamatta, leffa kertoo englantilaisista vanhuksista jotka muuttaa "paratiisi"hotelliin Intiaan viettämään loppuelämäänsä. Yllättäen kaikki ei olekaan niinkun pitäis ja sitten sattuu kaikenlaista. Mut oikeesti, suosittelen, käykää kattomassa! Näyttelijätkin on aika tunnettuja esim. Maggie Smith, Judi Dench ja Bill Nighy. Kai ne jotain hyvää on joskus tehny?

Aarre löytyy Lime Streetin vierestä!

Desperate Scousewife