Meillä on ollu taas Jon vanhemmat kylässä. Ne soitti keskiviikkona ja ilmoitti tulevansa torstaina. Tällänen ex temporee reissu siis. Ja tämä tarkotti myös sitä, että jouduin luopumaan mun extrapeitosta muutamaks yöks. Oon kyllä selvinny yllättävän hyvin ilmankin.
 |
| Tässä kohtaa yritettiin löytää myöhässä tullut Noemi. Vittoria päätti huudella sen nimeä. |
 |
| Puvuista ei harmi vaan saanu parempaa kuvaa. |
Torstaina käytiin Carmenin, Camillen ja Sennin kanssa pelaamassa sulkkista. Ei laskettu pisteitä tai mitään, pelattiin vaan sillai Suomi-Espanja/Ranska maaottelu tyyliin. Mä annoin kaikkeni, ja otinki sulkaa kiinni mm. otsallani ja vasemmalla etuhampaallani. Oli muuten hieman kipeenä oikee käsi pelin jälkeen, täytyis ehkä kokeilla myös vasurilla pelaamista.
 |
| Mun runo. Joko nyt uskotte etten oikeen pärjänny äikässä? |
Urheilu jatku perjantaina kun käytiin Camillen kanssa vesijumpassa. Kyllä, vesijumpassa. Siellä oli joukko mummoja ja pari pappaa ja sit me. Tää oli jo toinen kerta ku käydään ja ne mummot on aina niin ystävällisiä. Antavat kauheesti vinkkejä ja kertovat miten kantsii liikkeitä tehdä. Ja tunnin loputtua kyselee tykättiinkö. Yks mummeli jopa kyseli mun tatuoinnista. Vesijumppa on kivaa tasapainoo zumballe yms. kun siinä voi vaan lillua vedessä ja tehdä rankkojakin liikkeitä tajuamattaan. Asuvalinta on vaan vähän hankala, ku mulla on vaan yhdet bikinit täällä eikä ne oo ehkä tarkotettu sellaseen polskutteluun. Tähän asti on kuitenki selvitty ilman vilauttelua. Mummojen vinkeistä viisastutteina laitettiin viimeks sukat jalkaan altaaseen mennessä. Antaa meinaan paljon paremman pidon verrattuna paljaaseen jalkaan. Tän jumpan jälkeen oon aina ihan poikki, ja viimekskin taisin ottaa myöhemmin ihan päikkäritkin.
Perjantai-iltana katteltiin meillä Bridesmaids-leffa. Olin halunnu nähdä sen jo pitempään ja nyt oli sen vuoro. Oli vähän erilainen mitä odotin, mutta ajoi asiansa. Myöhemmin pubissa selvisi Noemin salaperäinen formula fanitus ja Ivetan Kimi Räikkös-ihastus. En ihan odottanu näitä kummaltakaan, mutta mikäs siinä.
Lauantai aamulle olin varannu ajan kampaajalle. Kävin perjantaina kysymässä tosta meitä lähinnä olevasta kampaajasta saisko mahd.nop. aikaa ja yhdeksältä sit pääsin istumaan kampaajan tuoliin. Rastat ovat siis poissa monestakin eri syystä, pääasiassa siks ettei ne oikeen asettunu yhtä hyvin ku viimeks. Oon ollu viimeks 5 vuotta sit kampaajalla ja tässä välissä Cristi on leikannu mun hiukset. Hyvin onkin leikannu, mutta ei se oo ihan sama asia. Nyt pääsin meinaan myös hiustenpesuun. Oli aivan ihanaa ja meinasin nukahtaa siihen altaalle. Pysyin jotenkin tolkuissani ja sain selitettyä kampaajalle mitä halusin ja päädyttiin tälläseen vähän pitempään polkkaan ilman kerroksia. On kuulemma helpompi laittaa aamuisin, se nähdään sitten huomenna. Oon nyt vielä vähän kahdenvailla, onko tää hyvä vai ei, ehkä sekin selviää huomenna. On jotenki vaan tylsemmän näkönen ku ennen. Hiustahan se vaan on ja kasvaa takasinkin, no worries.
Lauantaina lähdettiin käymään Museum of Liverpoolissa. Aamupäivällä aurinko paisto ja oli tosi nättiä, ja yhtäkkiä alko sataan. Perus Englanti-sää siis. Päästiin kuitenkin sisään turvaan sateelta ja siellä vietettiinkin pari tuntia. Museo oli jaettu eri osastoihin, joissa käsiteltiin Liverpoolin historiaa eri kulmista. Mun suosikit oli musiikkiosasto ja sit semmonen osasto joka kerto liverpoolilaisista ihmisistä. Siis ihan normaaleista ihmisistä, scousereista. Musiikki osastolla oli tietty Beatlesia, mutta paljon muutakin. Liverpoolista tai lähialueelta on lähtöisin paljon muitakin klassikkobändejä Atomic Kittenistä Echo and the Bunnymeniin. Ja kyllä, Atomic Kittenkin on oman genrensä klassikko, eikö? Museon seinät oli täynnä quoteja/lainauksia ja niitä kuvailin ihan intopinkeenä. Jotenkin koko museokäynnin jälkeen olin kauheen ylpee Liverpoolista ja tyytyväinen siihen että asun täällä, enkä Lontoossa. Ei Lontoossa oo mitään vikaa, päinvastoin. Tuntuu vaan että Liverpoolilla on vähän enemmän persoonaa. Suosittelen kaikille lämpimästi Liverpoolissa käymistä, täällä on vaikka mitä nähtävää!
 |
| Mun minikäsi. |
Jäätiin sit vielä illaks syömään ja leffaan. Käytiin vaihteeks nuudeleilla sellasessa pikanuudeli paikassa. Nuudelipaikassa oli myös yksi näistä Liverpoolin persoonista, tälläsiä leidejä täällä kulkee lauantaisin. Rullat päässä kokopäivän niin on sitten kivat kiharat illalle. Ja rusketus on myös tosi aito, eikö? Leffana oli tällä kertaa The Best Exotic Marigold Hotel ja oli muuten tosi hyvä! Huumori oli aika brittiläistä, mutta uppos kyllä meihin kaikkiin ja naurettiin monta kertaa ihan kunnolla. Enempää paljastamatta, leffa kertoo englantilaisista vanhuksista jotka muuttaa "paratiisi"hotelliin Intiaan viettämään loppuelämäänsä. Yllättäen kaikki ei olekaan niinkun pitäis ja sitten sattuu kaikenlaista. Mut oikeesti, suosittelen, käykää kattomassa! Näyttelijätkin on aika tunnettuja esim. Maggie Smith, Judi Dench ja Bill Nighy. Kai ne jotain hyvää on joskus tehny?
 |
| Aarre löytyy Lime Streetin vierestä! |
 |
Desperate Scousewife
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti