Viikko 10

Alotetaanko vaikka niistä yökylä-synttäreistä? Viime perjantaina Erika täytti siis 8v ja kutsui neljä tyttöä ja yhden pojan yökylään. Porukka sai ekan riidan aikaan n. 15 min koulusta lähdön jälkeen ku oltiin puistossa. Saatiin kuitenkin riita sovittua ja päästiin vuokraamaan leffaa ja sit himaan. Ja kotona alko sit sellanen juoksuralli etten vastaavaa oo kuullu. Miten paljon meteliä voi lähteä kuudesta lapsesta juoksemassa puulattioilla?? Lapset nukku alakerrassa olohuoneessa keskenään ja mun piti laittaa korvatulpat että pystyin eka lukeen ja sit nukkuun rauhassa. Lapsoset oli kuulemma valvonu kahteen asti. Mä oon niin vanha. Ja aamulla heräsin jo seiskalta siihen että taas juostaan alakerrassa. Ne oli perustanu kampaamon alakertaan ja tuli laittaan mainoksia mun oven alta. Sanotaanko näin että ei niin iloinen aikaisesta herätyksestä ja muutenkin aamuisin niin ruusuinen- Iida sano aika suoraan että "no en todellakaan oo tulossa teijän kampaamoon". Näin murretaan lasten hymy. Lopulta Jo lähetti lapset Pasin kanssa puistoon että saatiin ees vähän rauhaa.

Sit lähettiinki jo tyttöjen kaa Liverpooliin. Carmen esitteli meille vähän lisää museoita ja muita turistimestoja. Käytiin eka sellasessa World Museumissa, joka oli vähän niinku Natural History Museum Lontoossa mut vaan paljon pienempi. Siellä oli esitelty eri kulttuureja, historiaa, luontoo ja parhaana tietty akvaariot! Ja siellä oli Nemoja!!! Sanomattakin selvää että olin aika happy puppy Nemojen jälkeen. Esittelin myös ylpeänä mun Nemo tatskaa Carmenille, joka tietty tykkäs siitä tosi paljon. Lounaalla käytiin sellasessa ihan törkeen kivassa vege-paikassa. Söin tandoori mushrooms-annoksen ja ai että, voisin kyllä alkaa taas kasvissyöjäks. Täytyy koittaa ettii se paikka kartalta nii pääsee käymään uudestaanki. Lounaan jälkeen käppäiltiin The Cavernin kulmille. Siinä oli vieressä Hard Days Night- hotelli joka on Beatles teemahotelli. Näytti tosi siistiltä ja hinnatkaan ei ollu mitään ihan tähtitieteellisiä, ens helmikuulle sais n.100e yöltä kahen hengen huoneen. Vink vink hiihtolomalaiset. Ja siinä kun käveltiin Temple Court(? ei mitään muistikuvaa mikä sen kadun nimi oikesti oli) niin kukas se siinä seinään nojailee. No John Lennonhan se siinä! Otettiin muutama turistikuva Johnin kanssa ja kuvia vastapäätä olevasta Cavern Clubista. Caverniin oli punnan pääsymaksu nii ei tällä kertaa menty sisään, mutta joskus pitää kyllä käydä nauttimassa tuoppi siellä. Vaikka se tuoppi mun kohdalla onkin siideriä ;)

Ja jos nyt joku ei tiedä mikä tämä Cavern oikeen on (kyllä Aino, tarkoitan sinua.) niin Wikipedia kertoo.

Niin ja sit käytiin vielä semmosessa vanhassa kirkossa, josta oli 2.maailmansodassa pommitettu katto veks niin että jäljellä oli enää seinät ja torni. Siellä oli joku hippien taidejuttu menossa ja käytiin vähän kattelemassa. Siellä oli mm. temppeli autoille jossa sai soittaa renkaita tai jotain vastaavia metallirinkuloita (ks. kuva alempana, oli ihan sika kivaa!). Ja sit siel sai tehä omaa taidetta, eli maalata sellasille puulaatoille. Kun kaikki työskentelee lasten kanssa, maalaukset keskitty jännästi nalleihin, virtahepoihin ja muihin elukoihin ;D Paitsi Noemyn joka maalas iha ammatilaisen ottein hienon kuvan kirkon ikkunasta ja sekotteli värejä ku vanha tekijä. Lopuks joku järjestäjä-setä otti meidän taideteoksista kuvat ja kerto että niitä käytetään johonki toiseen taidehommeliin. Täytyykin itseasiasiassa vähän googletella asiaa... Noemy on uusi tuttavuus Romaniasta. Ja toinen uusi on Reetta Suomesta. Reetta on töissä yhdessä kirkossa meidän lähikylässä ja on täällä jouluun asti. Eli aika kansainvälisellä porukalla oltiin liikkeellä kun lisätään vielä yksi tsekki ja yksi espanjalainen!

Illaks tultiin sit takas West Kirbyyn kattoon kokkoa ja raketteja. Eli Bonfire night jota vietettiin ympäri Brittejä. Jostain luin että Bonfire nightista johtuva savu oli syynä siihen hulluun joukkokolariin jossain tuolla etelämpänä lähellä Lontoota. Ehkä sielläkin on uutisoitu asiasta? Mutta siis täytyy sanoo että olin vähän pettyny, odotin vähän isompaa kokkoa ja raketteja. Kokko oli rakennettu jokeen, siis siihen osaan mistä vesi oli mennyt pois sillä hetkellä (oikeesti kaikki mun mantsanopet ja varmaan muutkin häpee silmät päästään tätä mun asiantumusta...) ja kun kokko oli hiipumassa, vesi tuli takaisin ja hoiti näin sammutustyön. Aika kätevää! Rakettien jälkeen tultiin meille himaan syömään ja oleskeleen. Meillä oli tosiaan niitä vieraita sitten aikalailla. Pasi oli kutsunu 20hlö töistään ja sit lisäks naapurit ja muut ystävät lapsineen. En nyt varmaan hirveesti valehtele jos sanon että lähemmäs 50 henkee. Hauskaa oli ja ruokaa jäi yli vielä sunnuntaillekin.

Tästä tulee nyt ehkä historian pisin postaus, mutta jatkan silti. Vois yrittää tehä tätä vähän useemmin nii ei sit kertyis aina koko viikon tapahtumia yhteen postaukseen. No mutta, Erika sai synttärilahjaks Wii-pelikonsolin. Huippu juttu, ajattelin, mutta en osaannu arvatakkaan kuinka huippu! Erikalla on nyt neljä peliä, joista mä oon pelannu kahta. Mario Kart on semmonen perus autopeli eli aika koukuttava ja helppo koska meillä on ratti! Ekaks hakkasin Erikan ihan 1-6 (kuka huomaa jäkis-viittauksen!?!?), koska kai ajotaito oikeessa elämässä auttaa ees vähän myös Mariossa. Nyt Erika on kuitenki harjotellu sen verran ettei törmäile ihan kokoajan seiniin ja on oikeestaan ihan hyvä. Suurin pelirakkauteni on kuitenkin Just Dance. Se on siis tanssipeli jossa tehdään samat liikkeet ku ruudulla oleva tyyppikin tekee. Vähän niinku tanssiversio SingStarista. Ennakko-odotuksista huolimatta olin aika haka siinä pelissä. Ja se on niiiin kivaa! Tähän väliin joulupukille muuten terveisiä: Iida 22v toivoo Mario Karttia ja rattia ja ehdottomasti Just Dancea. Jos pukki ei osta niin ostan saleen ite, on pakko päästä boogaamaan jouluaattona! Oon tällä viikolla pelannu sitä melkein päivittäin eli muutaman tunnin jo. Ja minä tanssin aina tunteella ja laulan mukanakin, joten sehän on sit ihan urheilua mulle! Kyllä siinä kuuma tulee ku tanssii sellasia klassikoita ku Girls just wanna have fun ja Wannabe. Tämän lisäksi oon käyny Sennin kanssa muutaman kerran lenkillä. Who saw that coming? Minä urheilemassa. No ei tässä nyt sentään vielä ihan juosta kuitenkaan, sellasta reipasta kävelyä vaan.

Säästä taas sen verran, että tuntuu siltä ku täällä ois ikuinen syksy. Siis nythän on jo marraskuun puoliväli lähestymässä ja täällä on vielä vihreitäkin lehtiä. Enimmäkseen keltasia ja on niitä maassakin, mutta kuitenkin! Useimpina päivinä on ollu tosi lepposaa syyssäätä, ei liikaa tuulta eikä sadetta. Pimee tulee vaan tosi nopeesti. Viiden jälkeen on jo ihan pilkkopimeetä. Tää vähän hankaloittaa meidän lenkkeilyä, koska tota lenkkipolkua ei oo valaistu. Täytyy ehkä sunnuntaina käydä päivälenkillä niin voidaan valosalla löytää joku uus kiva reitti. Pimeessä ei meinaan olla hirveesti uskallettu seikkailemaan, vois käydä niin että jouduttais soittaan kotiin että me ollaan nyt täällä, miten me päästään kotiin? ;D

Nyt mä jään odottaan että Jo tulee kotiin take away intialaisen kanssa ja päästään mässään. En muuten tiedä miten pärjään Suomessa ilman viikoittaista intialaista ruokaelämystä. Se on vaan niin hyvää. Mun suosikki on Rogan Josh niminen annos, löytyisköhän sitä Riihimäen intialaisesta?

Lopuks tosi loogisesti kuvat Liverpoolista, ois tietty voinu laittaa ne tonne tekstin väliinki, ehkä sit ens kerralla.

Nemo

Nemo uudestaan. Se oli vaan niin ihana ja kuvauksellinen. Katokkaa nyt sitä, eikö teekkin mieli vähän kutitella sitä tuolta pikku evien alta? <3

Tää oli joku hieno taidemuseo, jossa käytiin. En muista nimee.

Au pairien piirrustushetki. Iida, Senni, Noemy ja Iweta.

John Lennon.